Labradorinnoutaja Sari
Miksi aloititte barffauksen?
Otin selvää raakaruokinnan eduista ja hyvä syy löytyy myös koiran historiasta, se on koiralle luontaista ruokaa. Teollinen ruoka ei mahda olla herkullisin vaihtoehto koiralle ja monesti niissä on sellaistakin mukana, mitä niissä ei toivoisi olevan. Laaturuoat toki erikseen. Lähinnä ajatus lähti siitä, että se on koiralle luontaista ruokaa ja ruokinnalla on iso vaikutus koiran hyvinvointiin.
Kuinka itse koit BARF-ruokinnan? Oliko se helppoa, työlästä, mukavaa vaihtelua?
Aika helppoa loppupeleissä. Kun ottaa vaan selville ensin sopivat annoskoot niin annostelu on helppoa. Samoin jos raakaruoan ostamisen yhteydessä näkee ensin vaivaa ruokien paloittelun ja jaottelun suhteen, on raakaruokinta arjessakin kiireen keskellä hyvin helppoa.
Huomasitko lemmikissäsi muutoksia uuden ruokavalion myötä? Myös ennen ja jälkeen kuvia olisi mukava nähdä jos sellaisia löytyy.
En mitään elämää mullistavia muutoksia huomannut, mutta mukava nähdä koiran ilo kun saa välillä vähän erilaista ruokaa kuin aina sitä samaa kuivanappulaa. Lisäksi hampaat saa tehdä enemmän töitä raakaluiden parissa.
Annatko jotain lihojen, sisäelimien ja luiden lisäksi. Mitä ja miksi?
Annan kuivaruokaa 50:50-mallilla raakaruoan kanssa, koska siinä on yleensä vitamiinit ym. kivennäisaineet sopivassa tasapainossa niin voi varmistua siitä, että koira saa tarvittavat vitamiinit. Herkut on usein myös muuta kuin raakaherkkuja. Raakaherkkuina tulee suosittua broilerin sydäntä. Lisäksi nahkaluita annan myös.
Miten paljon vaihtelet eri ainesosia/tuotteita? Esimerkki lemmikkisi BARF-ruokavaliosta?
Aika monipuolisesti yritän vaihdella. Yleensä annan aamuisin raakaruoan ja illalla nappularuoan. Raakaruoka-annosta pyrin vaihtelemaan; joku aamu esim. kanankauloja, toisena aamuna yhdistelmä jauhetuista pötköistä esim. kasvissosetta, lohta ja poroa. Lisäksi luita toisinaan. Lisään ruokaan ripauksen öljyä, merilevää, maitohappobakteeria, joskus marjoja ja kesän aikaan valkosipulia. Yrjölän puuron seassa annan myös raakaa lihaa.
