Pumi

Olen on jo 10-vuotias pumimummeli, joka on elämänsä aikana maistanut jos jonkinlaista sapuskaa. Nuorempana pysyin sellaisena simpsakkana leidinä helposti, vaikka kaikki mahdollinen ruoka kaalista kaurahiutaleisiin on kelvannut. No olen minä nirsokin ollut, nappuloiden suhteen. Tänä kesänä on steriloinnista johtuen paino päässyt hitusen nousemaan, vaikka mamma yrittääkin parhaansa mukaan pitää turhat herkut loitolla. Turkki minulta usein putosi juoksujen aikaan ja pysyi pitkään ohuena, ei ollut talvella kivaa.

Mutta nyt viime aikoina mamma on ruokkinut minua iltaisin semmoisella naminamilla kanamössöllä, kuulemma sanovat sitä joksikin barffiruuaksi. Välipalaksi on usein tarjolla naudanrustoa, ja tämän mummon huolet ovat nyt huomattavasti pienemmät.

Vatsa toimii ja turkki on muhkeampi kuin ikinä. Virtaakin tuntuu löytyvän enemmän, joten jaksan pitää kuria tuolle meidän pentukoiralle. Pentu on kamala ahmatti, ja koittaa usein tulla minunkin kipolleni, mutta näille aterioille ei kyllä ole asiaa!