Pitkäkarvainen collie
Collie on rotuna todella monipuolinen. Rodun sisältä löytyy hurjasti vaihtelua eri yksilöiden välillä, on rauhallisia, laiskoja, innokkaita, aktiivisia, arkoja ja rohkeita koiria. Voin kuvitella collien lähes mihin tahansa perheeseen ja käyttöön, kunhan kasvattaja-, pentue- ja yksilövalinnan tekee huolella. Aktiivinen collie sopii esimerkiksi agilityyn, tokoon, vetoon ja palveluskoiralajeihin, toisen ääripään colliet taas eivät vaadi omistajiltaan muuta kuin hieman rakkautta ja lenkkeilyä. Oikealla valinnalla voi hankkia itselleen rauhallisen seurakoiran tai voi valita kuten minä ja hankkia aktiivisen harrastuskoiran.
Valitsin ensimmäiseksi omaksi koirakseni collien, koska halusin älykkään, aktiivisen, helposti motivoitavan ja omistajakeskeisen koiran. Vaatimuksina oli myös suurehko koko, sään kestävä turkki sekä mahdollisimman vähäinen metsästysvietti kahden taloudessa asuvan fretin vuoksi. Aluksi haaveilin australianpaimenkoirista, sekä bordercollieista, mutta pelkäsin niiden yliaktiivisuutta. Valitsin minulle sopivan kasvattajan ja upean yhdistelmän, uskomattoman hyvällä tuurilla pentueen täydellisin koira oli vapaana! Pennun nimeksi tuli Kuri, kolmivärinen (tricolour) urospentu on nyt kahdeksan ja puoli kuukautta vanha, enkä voisi enempää olla tyytyväinen koiraani. Kuri on helppo arjessa, innokas harrastuksissa, nopea oppimaan, aktiivinen, älykäs, iloinen, leikkisä ja luonteikas. Välillä jopa tuntuu, että sillä on huumorintajua. Kuri harrastaa agilityä, vetoa ja se jopa pitää omaa blogia! (Omistaja toki auttaa ja kannustaa jokaisessa harrastuksessa.)
Ennen paimenkoiriin, collieen ja Kuriin tutustumista, pidin ainoina hienoina rotuina vinttikoiria ja huskyjä, olin sitä mieltä, että miellyttämishaluiset koirat ovat läähättäviä idiootteja. En tiedä johtuiko ajattelutapani kautedesta vai tietämättömyydestä, mutta kun koiran miellyttämishalu kohdistuu itseensä, sitä ei pidä enää ollenkaan typeränä asiana, vaan se muuttuu välttämättömyydeksi! Kuri palkkautuu lähes kaikesta, nameista, leluista, leikeistä, silityksistä, kehuista ja toisinaan se on tyytyväinen pelkästään hymyyni, siksi se on niin uskomattoman helppo koulutettava. Kuri osaa pysähtyä välittömästi käskystä, se osaa jatkaa matkaa käskystä (vaikka tuoksut veisivätkin miestä mukanaan), se osaa suunnat ja kääntyy käskettäessä vaikka umpihankeen, se osaa kävellä sille käsketyssä reunassa, se pysyy paikkamakuussa vaikka heittelisin sen lempileluja ja seisoisin päälläni, se tottelee luoksetulokäskyä lähes täydellisesti, se juoksee käskystä, tuo lelut käskystä, seisoo, istuu, makaa, antaa molempia tassuja, laittaa valot päälle, sulkee ovet, haukkuu, murisee ja hyppää. Näiden lisäksi se osaa suuren joukon turhia käskyjä, se osaa agilitykäskyjä, sekä tottelee kaikkia kieltoja. Kuri osaa myös käyttäytyä asiallisesti ilman käskyjä, se ei ota tippuvaa ruokaa ilman lupaa, se väistää, ei pyöri edessä, hösellä tai ole muutenkaan hankala. Meidän tullessa kotiin se odottaa into piukeana, mutta makaa rauhallisesti poissa eteisestä, koska se tietää, etten pidä sen läsnäolosta kenkiä riisuessani. Kaiken tämän olen opettanut yksin ensimmäiselle omalle koiralleni puolessa vuodessa, eli tämän rodun (ja etenkin tämän yksilön) on oltava aivan ultimaattisen älykäs ja nopea oppimaan, koska tuskin kukaan uskoo, että tämä kaikki voisi olla yksin minun ansioitani?
