Parsonrussellinterrieri

Ensimmäinen koiramme söi nappularuokaa ensimmäiset 1/2 vuotta. Aamuisin puhdistin ensimmäisenä koirani silmät, tassuihin etsin salvaa niiden kuivuuden vuoksi ja tuskailin usein koiramme nirsoutta.

Aloin selvitellä tarkemmin koiran ruokinta-asioita ja kiinnostuin barffista, luonnonmukainen ruokavalio kuulosti hyvältä, mutta vaikealta…

Onneksemme tapasimme ihmisen, jolla oli paljon käytännön kokemusta barffauksesta useamman koiran kanssa ja hänen neuvoillaan pääsimme alkuun. Vaikutukset näkyivät koirassa yllättävän nopeasti! Silmien rähmiminen oli tiessään, tassut tulivat pehmeäksi ja turkki aivan eri näköiseksi. Ja mikä parasta – koira söi hyvällä ruokahalulla.

Koiralaumamme on sittemmin kasvanut kolmella parsonilla ja jokainen on siirtynyt barffiin heti 7 viikon iässä.

Emme ole kovin tiukkapipoisia barffaajia, joten emme koe barffaamista erityisen hankalana missään tilanteessa, mm matkoilla ollessamme ostamme kaupasta jauhelihaa yms helppoa tarjottavaa.

Uskoisinpa, että barffilla on ollut osuutensa myös koiriemme terveyteen, sillä eläinlääkäriä olemme tämän lauman kanssa tarvinneet lähinnä rokotuksiin. Hampaista olemme saaneet kehuja joka rokotuksilla, eikä hammaskiviä ole tarvinnut keneltäkään lääkärin toimesta poistella.

En voi muuta kuin suositella!