Australianterrieri

Miksi aloititte barffauksen?

Popi, 1-vuotias australianterrieri. Erittäin vilkas, aktiivinen, säheltäjä ja säntäilijä, sopii hyvin meidän 3 riehakkaan pojan ja yhden ponin joukkoon. Välillä nuorin poika pyörii yhtenä pallona koiran kanssa lattialla. Alussa erotin toisistaan, mutta kun huomasin, että koira ei vahingoita lasta vaan leikkivät sulassa sovussa ja naurunhekotuksessa niin ajattelin että leikkikää sitten! Käyn Popin kanssa paikallisen koiraharrastajien kursseilla ja pikkuhiljaa opetellaan yhä paremmiksi, etenkin minulla paljon oppimista 😉 Rallytokoa on kokeiltu ja vielä huimasti oppimista edessä.

Oliko sinulla ennakkoluuloja liittyen BARF-ruokintaan?

Kiinnostus raakaruokintaan alkoi pian Popin meille muutettua. Pentu oksenteli ja kerran sitten niin pahalta näytti että kiireellä lääkäriin. Ei muuta löytynyt kuin vatsaärsytystä. Siitä asti MUSH on kuulunut ruokavalioon.

Oliko ruokinnassa joitakin haasteita ja kuinka niistä selvittiin?

Koiran vatsa toimii eikä oksentelua ole siinä määrin enää (varastaa ponin suusta heiniä niin niitä sitten välillä kakoo). Popi syö todella mielellään ja itse pidän ruokinnan helppoudesta, lihapullat käteviä!