Sekarotuinen koira

Remy koki suuren elämänmuutoksen kaksi kuukautta sitten. Se nimittäin kerkesi lähes kolme ensimmäistä vuotta elämästään asua täysin ulkokoirana tarhassa, maaseudulla ja sieltä se kaksi kuukautta sitten muutti meille kaupunkiin kerrostalohuoneistoon täysin sisäkoiraksi. Kuvissa esiintyvä Remyn sisko on asunut meillä pennusta asti.

Remy on todellakin ansainnut vähintäänkin sen kymmenen pistettä ja papukaijamerkin, sillä en voi yksinkertaisesti kuin kehua koiraa siitä, miten hienosti se otti vastaan tämän suuren mullistuksen elämässään. Se elää sisäkoiran elämää siinä missä siskonsakkin, viihtyy mielellään parvekkeelta maisemia katsellen tai sohvalla levätessä. Se on myös todella kehityskelpoinen yksilö, joka on kahdessa kuussa oppinut niin paljon erilaisia asioita, että kaikkea on lähes mahdoton luetella. Ennen kaikkea se rakastaa luonnossa liikkumista ja nauttii täysin rinnoin kun saa olla vapaana -sitä myös pystyy hyvin pitämään vapaana, koska se tulee hyvin luokse pyydettäessä, eikä lähde turhan kauas. Remy tulee toimeen myös toisien koirien kanssa. Siinä missä Remy osaa ottaa kaiken ilon irti uudesta arjesta, niin se osaa myös rauhoittua.

Seuraavaksi olisi varmaan tarkoitus ruveta testaamaan Remyn metsästystaitoja ja viitteitä riistavietistä onkin jo ollut ihan mukavasti. Remyn ja Tara-siskon äiti on länsisiperianlaika ja isä suomenpystykorvan / pohjanpystykorvan sekoitus, joten perimäkin on hyvä. Luonteeltaan Remy on seurallinen ja sopivan itsepäinen, se oppii helposti uutta ja on todella sopeutuvainen. Kukapa ei pullapoikaan ihastuisi!