Tiineen ja imettävän kissan raakaruokinta
Tiineiden ja imettävien kissaemojen ruokinnassa on omat haasteensa. Niiden pitää saada omien tarpeidensa lisäksi riittävästi ravintoaineita myös mahassa kasvaville sikiöille tai jo syntyneille pennuille maidon muodossa. Kissaemon ruoassa on siis oltava jopa enemmän ravintoaineita kuin kasvavan kissanpennun ruoassa, mutta eniten ravintoaineita tarvitsee imettävä kissa. Kissaemon pitää huolehtia siitä, että se itse ja pennut saavat tarpeensa täytettyä samalla kuin imettäminen lisää nestehukan mahdollisuutta. Liian vähäinen ravintoainemäärä tiineyden aikana johtaa sikiökuolemiin, epämuodostumiin ja alipainoisiin pentuihin. Liian vähäinen ravintoainemäärä imetyksen aikana aiheuttaa ravintoainepuutoksia emossa, mutta myös pennuissa, joka vaikuttaa sekä kasvuun että immuniteettiin kielteisesti.
Naaraskissan tulee pysyä hyvässä kunnossa koko tiineyden ja imetyksen ajan. Tiinettä kissaa tulee helposti ruokittua liikaa, joten lihavuuskuntoa kannattaa pitää silmällä. Energiantarve nousee lähinnä kolmen viimeisen tiineysviikon ja imetyksen ajaksi. Liikapaino tiineysaikana ei ole hyväksi, sillä se lisää kuolleena syntyneiden pentujen, synnytysvaikeuksien ja keisarinleikkauksen riskiä.
Lyhyesti sanottuna voidaan todeta, että tiine/imettävä kissaemo tarvitsee enemmän kaikkea. Kaikki MUSH Vaisto CAT tuotteet sisältävät riittävästi energiaa tiineen ja imettävän emon tarpeisiin. Proteiinia, rasvaa ja vitamiineja on riittävästi, mutta myös mineraalitarpeet ovat tiineellä/imettävällä kissalla korkeampi, ota ruokinnassa myös tämä huomioon.
Kalsium ja fosfori
Tiine/imettävä emo tarvitsee enemmän kalsiumia sekä fosforia, jotta pentujen luusto kehittyisi normaalisti. Emo tarvitsee melkein 4 kertaa enemmän kalsiumia ja 3 kertaa enemmän fosforia kuin normaalitilassa!
Elektrolyytit
Ei oikeastaan ole olemassa perusteluita sille, että tiineen/imettävän emon elektrolyyttitarve (eli natriumin, kloridin ja kaliumin) olisi suurempi kuin normaalisti. Sen sijaan tiedetään, että kasvavat pennut tarvitsevat enemmän elektrolyyttejä ja koska tiineen/imettävän emon on tarjottava näitä pennuille itsensä kautta, jotta pennut kasvaisivat optimaalisesti, on järkevää tarjota näitä enemmän myös emolle. Erityisen tärkeää tämä on imettävälle emolle, sillä nesteiden kulutus on korostunutta ja elektrolyyttejä tarvitaan, jotta keho pystyisi varastoimaan nestettä suolistossaan sekä ”suolatasapainon” ylläpitämiseen.
Tee näin! – Ratkaisu pulmiin
Helpoin tapa on käyttää Vaisto CAT täysravintoja. Näitä käyttäen on olemassa kaksi vaihtoehtoa:
Vaihtoehto 1:Kaikkein helpoin vaihtoehto on sekoittaa Vaisto CAT Vaaleanpunaista ja Vaisto CAT Valkoista. Jos annat näitä kahta tuotetta 50/50, se kattaa tiineen ja/tai imettävän kissan tarpeet hienosti ilman lisäravinteita tai muuta ruoan lisäksi.
Vaihtoehto 2: Toinen vaihtoehto on pitää Vaisto CAT Keltaista perusruokana, jolloin ruokaa on täydennettävä. Tällöin voit toimia seuraavalla tavalla:
- Korvaa 15% (tai joka seitsemäs pulla) MUSH Basic kanan sisäelinseoksella.
- Lisää ruokaan vähintään 1/2 teelusikallista luujauhoa päivässä. Mikäli emo syö enemmän kuin 400g ruokaa päivässä, tulee luujauhon annostusta lisätä kokonaiseen teelusikalliseen päivässä.
- Anna kissalle maustemitallinen Pansuolaa (tai vastaavaa pöytäsuolaa jossa natriumin määrää on alennettu) per päivä.
Ota lisäksi huomioon
Tarjoa kissalle monta pientä ateriaa päivässä, jotta emo todella saa sen minkä se tarvitsee, viimeistään kun emo tulee tiineyden vaativimpaan osaan, eli tiineyden kolmeen viimeiseen viikkoon ja jatka siihen saakka, kunnes pennut alkavat syödä kiinteää ruokaa. Voit laittaa saataville jäisiä MUSH-pullia, jotta emo saa syödä sitä mukaa kun ne sulavat. Nykyään löytyy myös ruoka-automaatteja, joissa on jäähdytystoiminto, jos olet huolissasi siitä, että ruoka pääsee pilaantumaan päivän aikana.
Kissaemon syömä ruoka vaikuttaa kissanpentuun kohdussa vietetystä ajasta aina aikuisuuteen saakka. Sikiöt oppivat jo kohdussa tunnistamaan tietyt ruoka-aineet sen perusteella mitä kissaemo on tiineyden aikana syönyt ja tämä vaikuttaa pentujen makumieltymyksiin syntymän jälkeen.
Sekä Suomessa että Ruotsissa on myös koiriin liittyviä tutkimuksia joka osoittavat että kotiruokaa saaneilla koirilla on huomattavasti pienempi riski sairastua atopiaan elämänsä aikana. Kissat eivät tietenkään ole koiria, mutta tutkiat olettavat ruoan sisältämien (hyödyllisten) bakteerien olevan syynä tähän. Kuivamuonat ja märkäruuat käsitellään usein siten, että bakteereja onmahdollisimman vähän jotta mm. säilyvyys paranee. Tämä tuo mukanaan kuitenkin sen, että myös hyödylliset bakteerit tuhoutuvat.
Mikäli tutkijat ovat oikeassa siitä, että juuri bakteerit ovat avainasemassa allergioiden, atopioiden ja iho-ongelmien syntyyn koirilla, voi raakaruoasta olla hyötyä myös kissoille, sillä suurinta osaa raakaruoista ei käsitellä bakteereita tuhoavin menetelmin eikä myöskään kuumenneta. Tutkimustietoa kissojen suoliston bakteerifloorasta on myös olemassa joka osoittaa, että raakaruokittujen ja kuivamounaa syövien kissojen suolistobakteerit eroavat toisistaan merkittävästi. Miten tämä seikka vaikuttaa terveyteen, on vielä epäselvää.
Matilda Eriksson
Jaa facebookissa
