Tiineen nartun ruokinta raakaruoalla
Hyvin usein tiineen koiran omistaja kysyy, pitäisikö nartun ruokintaa jatkaa raakaruoalla vai siirtyä kuivamuonaan ”varmuuden vuoksi”. Olen itse jäävi vastaamaan tuohon kysymykseen, sillä en ole yhtäkään tiinettä narttua tai pentuetta ruokkinut kuivamuonalla. Omasta mielestäni pentueen terveyteen vaikuttaa nartun ruokinta jo ennen tiineyttä. Nartun tulisi olla erinomaisessa kunnossa fyysisesti ennen astutusta. Tähän vaikuttavat monet eri tekijät ruokinnan lisäksi, mutta ruokinnan avulla voidaan saada paljon aikaan.
Omaan ajatusmalliini sopii parhaiten raakaruoan käyttö ilman kuivamuonaa ja haluan tässä kertoa miten olen toiminut. Toivottavasti tämä auttaa muita omien koiriensa kanssa.
”NORMAALI” RUOKINTA
Ensin on syytä kertoa miten ruokin koirani ”normaalisti”. Syötän kaikkia koiriani hieman eri tavalla, riippuen niiden yksilöllisistä eroista, mutta lähtökohtana, nk. lautasmallina, pidän kokonaista eläintä.
Tavallinen ruokavalio on meillä lihaa, luuta ja sisäelimiä suunnilleen samassa suhteessa kuin niitä on kokonaisessa eläimessä. Tämän lisäksi koirani saavat hyvin pienen määrän tummanvihreitä, punaisia ja keltaisia kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Syy tähän väriluokitteluun on se, että nämä värit kulkevat käsi-kädessä tiettyjen ravintoaineiden kanssa. Pääpaino itse tekemässäni kasvissoseessa on kuitenkin tummanvihreillä vihanneksilla. Lisiä tai öljyjä en käytä ”vakiona” lainkaan. Ainoastaan sellaisessa tilanteessa jossa koira ilmentää puutosoireita, käytän näitä, oireen mukaan.
ENNEN ASTUTUSTA
Jonkin verran ennen juoksun arvioitua aikaa, vähennän ja kevennän nartun ruokavaliota hieman. Tämä tarkoittaa sitä, että narttu saa hieman vähemmän ja hieman luu- ja rustopitoisempaa ruokaa kuin aiemmin. Narttu saattaa tänä aikana laihtua hieman. Kun arvioitu juoksuaika on lähellä, annan vastaavasti hieman enemmän ja tuhdimpaa ruokaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ruokavaliossa on enemmän lihaslihaa, sisäelimiä, kananmunia ja hitusen enemmän rasvaa. Luun, ruston ja sidekudoksen määrä on suhteessa vähäisempää tavalliseen ruokavalioon verrattuna.
Teen tämän vaihtelun simuloidakseni ensin pula-aikaa ja sitten runsauden aikaa. Tällaista vaihtelua tapahtuu luonnossa paljonkin, vaikka se ei satu näin järjestelmällisesti juuri ennen juoksuaikaa, vaan satunnaisesti. Pula-aikana pentueet ovat pienempiä, kun taas runsauden aikana suurempia. Ajatuksena on, että ravinnon niukentuessa kehon ravintoaineiden talteenotto tehostuu ja munasoluja irtoaa vähemmän kuin runsauden aikana. Tämä on luonnon tapa säädellä pentueita aikojen mukaan.
Oma kokoemukseni on, että tekemällä näin, on saatu suurempia pentueita edellyttäen, että ravinnon keventämistä seuraa ravinnon tehostaminen. Tieteellistä pohjaa tälle menetelmälle ei ole. Ajatus menetelmän takana on, että syy miksi se toimii, on osittain ravintoaineiden imeytymisen tehostuminen yhdistettynä suurempaan määrään irtoavia munasoluja.
ASTUTUKSEN JÄLKEEN
Astutuksen jälkeen narttu saa edelleen hieman enemmän ruokaa noin viikon ajan. Tämän jälkeen palataan tavalliseen ruokavalioon, joka oli ennen tiineyttä, jolla jatketaan viimeiseen kolmannekseen saakka.
VIIMEINEN KOLMANNES TIINEYDESTÄ
Viimeisen kolmanneksen aikana pennut vievät jo niin paljon tilaa, että vatsalaukkuun ei enää mahdu yhtä paljon ruokaa kerralla ja ulostaminen hankaloituu hiljalleen pehmenevien kudosten ja pyöreän olomuodon vuoksi. Tämän vuoksi isoja luita ei mielestäni kannata enää syöttää ja ruuan tulee muutenkin olla “vahvempaa”. Vahvemmalla tarkoitan sitä, että energian tulee olla tiiviimmässä muodossa ja ruoan tulee sisältää suhteessa enemmän ravintoaineita painoonsa ja tilavuuteensa nähden. Sen pitää siis olla ravintorikkaampaa.
Luita en jätä pois ruokavaliosta vielä kokonaan viimeisen kolmanneksen alussa, vaan vähennän niiden määrää ja kovuutta asteittain niin, että kolmisen päivää ennen synnytystä niitä ei enää ole mukana lainkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mitä lähempänä h-hetkeä ollaan, sitä vähemmän narttu saa luuta yleensäkään ja ne luut mitä se saa, ovat pienempiä ja pehmeämpiä. Esimerkiksi kanan kaulat sisältävät pieniä nikamia ja ovat pehmeitä verrattuna vaikkapa hirven reisiluuhun.
Samalla kun vähennän luiden, rustojen ja sidekudoksen määrää ruokavaliossa, lisään hyvälaatuisen lihan (lihaslihan), kananmunan ja sisäelinten määrää. Ne ovat hyviä juuri ravintorikkautensa vuoksi. Kasvismössöjä en juuri anna tiineyden viimeisen kolmanneksen aikana, sillä koira ei saa niistä energiaa juuri lainkaan, vaikka vitamiineja vähän saisikin.
Ruokavalion koostuessa lähinnä lihasta, sisäelimistä ja kananmunasta, se on kohtalaisen laksatiivinen. Tämä auttaa osaltaan ulostamista yleensäkin, mutta myös narttua tyhjentämään suolensa ennen synnytystä.
SYNNYTYKSEN JÄLKEEN
Pentujen synnyttyä, on mielestäni erittäin tärkeää, että koira saa riittävästi nestettä. Pidän vesikuppia nartun saatavilla, riittävän lähellä, varsinkin jos narttu ei tohdi jättää pentujaan hetkeksikään.
Ruokaa tarjoan nartulle sen mukaan miten se haluaa syödä. Pidän saatavilla lihaa, sisäelimiä, kananmunaa sekä pieniä helposti ja nopeasti syötäviä luita, erillään toisistaan, jotta narttu saa itse valita mitä se haluaa. Voi siis puhua jopa seisovasta pöydästä niin määrän kuin valikoiman suhteen.
Meillä juuri synnyttäneille nartuille on kelvannut aluksi parhaiten liha, sisäelimet ja kananmuna, jota on seurannut viikon sisällä jopa vimmattu luun himo, joka on kulkenut käsi-kädessä aika pitkälti maidontuotannon kanssa. Mitä enemmän maitoa kuluu, sen enemmän luut ovat maistuneet. Olen tulkinnut asian niin, että narttu tarvitsee kalsiumia erityisen paljon maidontuotantoa varten, sitä enemmän mitä suurempi pentue on kyseessä.
”Seisovaa pöytää” olen jatkanut niin kauan kun narttu imettää pentujaan. Kun narttu alkaa vierottamaan pentuja ja on tullut aika antaa kiinteää ruokaa, olen sitä mukaa rajoittanut myös nartun saamaa ruokaa, jotta se ei lihoisi. Tällä tavoin meneteltynä, nartun paino ja karva on pysynyt hyvänä, suurtenkin pentueiden osalta ja on vältytty tilanteelta jossa narttu on laiha ja lähes karvaton pentujen luovutusikään mennessä.
MITEN TÄMÄ ONNISTUU MUSH B.A.R.F tuotteiden avulla?
Helpointa on käyttää MUSH Vaisto® -tuotteita tavallisena ruokana.
Ruokavalion ”keventäminen” onnistuu esimerkiksi sekoittamalla MUSH Vaisto®–tuotteita basic kasvissosen kanssa.
Ruokavalion tehostaminen onnistuu esimerkiksi sekoittamalla Vaisto®–tuotteita basic kanan sisäelinseos ja basic kana luuton tuotteiden kanssa. Kananmunaa voi halutessaan lisätä joukkoon. Oivan vaihtoehdon tehostamiseen tarjoaa myös MUSH Vaisto CAT® Kana-Sika. Vaikka kyse on kissoille suunnitellusta tuotteesta, voi sitä käyttää tähän tarkoitukseen myös. Tuote sisältää runsain määrin lihaa ja sisäelimiä.
